Yhtenä päivänä viikossa pyöräillen perille

Luonnon kauneusJos olet autoilija tai kävelijä, kokeile pyöräillä yhtenä päivänä viikossa. Työ- tai koulumatka on helpoin matka aloittaa, jos matkaa kertyy alle viisi kilometriä. Muutoin voit kokeilla pyöräilyä harrastukseen tai lähikauppaan.

Lintujen laulu ja auringonpaiste virkistävät ihanasti satulassa istuen. Näin keväällä luonto herää ja tarjoaa parastaan ympärilleen katsovalle. Muuttolinnut saapuvat, puiden lehdet avautuvat ja ihmiset hymyilevät. Haluan jakaa tämän nautinnon kanssasi. Lähde pyöräilemään.

Kauppataseesta murehtivat voivat perustella auton käytön vähentämistä taloudellisin luvuin. Jos Suomeen tuodaan vähemmän raakaöljyä, voimme ostaa enemmän kahvia. Maailma kiittää, kun pakoputkesta tulee vähemmän kaasuja. Pyöräillen pääsee etenemään saasteettomasti ja taloudellisesti.

Kevät on tullut!
Pyöräilkäämme!

Mainokset
Kategoria(t): pyöräilyn edistäminen, vaikuttaminen | Avainsanat: , , | Kommentoi

Pyöräilyn terveyshyödyt Jyväskylässä?

Vihreys nousee kääpien joukosta. Kaunis kanto.”[P]yöräilyn kaksinkertaistaminen vuoteen 2025 mennessä Helsingissä tuottaisi vuositasolla 80 miljoonan euron terveyshyödyt.”, kerrotaan joulukuussa ilmestyneessä Poljin-lehdessä (7/2012).

Millaiset terveyshyödyt pyöräilyn kaksinkertaistaminen tuottaisi Jyväskylässä? Paljonko Jyväskylässä investoidaan pyöräilyyn nykyisin vai onko kulkeeko pyöräilyn rahoitus siinä sivussa muiden kulujen kanssa? Helsinki investoi pyöräilyyn noin 5 miljoonaa / vuosi. Luku kattaa sekä pyöräilyväylät että -sillat. Avaan hieman näitä lukuja.

Oheessa muutama suurin tulon lähde kaupungeittain. Toki muitakin tuloja oli, mutten jaksanut lähteä niitä erittelemään. Tarkoituksenani on esitellä kaupungin tulojen suuruusluokat.

 Tuloslaskelmat 2012 Helsinki Jyväskylä
toimintatulot 1 171 741 284 753
verotulot 2 754 800 446 000
valtionosuudet 248 000 133 930
 yhteensä 4 174 541 864 683

Toin esille luvut osoittaakseni, että kaupunkien välinen ero on lähes kertaluokkaa viisi. Jyväskylän budjetti on noin viidesosa Helsingin vastaavasta. Infran rakentamisessa luvut ovat saman suuntaisia.

Helsingin ja Jyväskylän investointimenoja infraan ei voi verrata suoraan. Jyväskylä niputtaa puistot ym. omaan laskelmaansa kun taas Helsinki kertoo laittavansa eurot suoraan katujen, liikenneväylien ja ratojen rakentamiseen.

Helsingissä
– 81 miljoonaa : kadut, liikenneväylät ja radat
– n. 5 miljoonaa pyöräilylle. Noin 1/16 osa.

Jyväskylässä
– 22 miljoonaa : kunnallistekniikka
– pyöräilylle ei erillistä budjettia. 1/16 osa olisi noin 1,3 miljoonaa.

Miten Helsingissä laitetaan korvamerkitty osuus rahasta pyöräilyn edistämiseen? Syitä lienee useita. Helsingin vihreät ajavat pyöräilyasiaa ja ovat yksi valtapuolueista. Helsingin kantakaupungin alueella asuu paljon autottomia ihmisiä (yli 50%). Muitakin syitä lienee.

Jyväskylän valtapuolueista yksikään ei (vielä) aja pyöräilyn lisäämistä. Pyöräilyn edistämiseen pitää löytyä enemmän poliittista tahtoa eli kansalaisten ja päättäjien pitää vaatia rahaa pyöräilyn edistämiseen. Hyvä keskustelun avaus lienee fakta: Pyörät ja pyörätiet maksavat vähemmän ja vievät paljon vähemmän tilaa kuin autot.

Tehoaisiko porkkana meihin jyväskyläläisiin? Jospa  Jyväskylän kaupunki teettäisi tutkimuksen kuinka paljon voimme säästää terveysmenoissa tuplaamalla pyöräilijämäärät?

Kategoria(t): pyöräilyn edistäminen, vaikuttaminen | Avainsanat: , , | Kommentoi

Kaavoituksen tapahtumia: Heinälampi III ja Kangas

Heinälammen kolmas osa

Heinälammen katusuunnitelma säväytti heti, kuin pöydän kulma kyynärpään hermoon. Pyöräilijän elämästä tehdään taas vaikeaa ja hidasta.

Suunnitelman pahin ongelma lienee sisäinen ristiriita. Autolle on laitettu kolmio ennen kevyen liikenteen väylää. Periaatteessa auton pitäisi väistää. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Pyörä ja jalankulkija joutuvat mutkittelemaan ja hidastamaan ennen ajorataa. Auto ajelee kinginä väistämisvelvollisuutensa ohi omalle ryhmittymisalueelleen. Auton ratista nähtynä liikennejärjestely rohkaisee hurauttamaan risteyksen laitaan. Vain yksi kolmio tuottaa pientä soraääntä tunnelmaan. Onneksi Jyväskylässä jalankulkijat opetetaan väistämään pyhää peltilehmää. ”Oikea” marssijärjestys lienee kunnossa?

Pyöräily on kivaa, koska se on helppoa, nopeaa ja turvallista. Autolla liikutaan, koska se on helppoa, nopeaa ja turvallista. Jos jompi kumpi näistä kulkumuodoista tehdään vaikeaksi ja hitaaksi – sitä ei käytetä. Pyöräilijälle laitetaan tiukat sivusiirtymät risteysalueille. Outojen risteysmutkien aikana pyöräilijä joutuu lähes pysäyttämään matkantekonsa, riippumatta siitä onko ketään muuta risteysalueella.

Juttelimme Esan kanssa lauantaina vaihtoehdoista sivusiirtymille. Sivusiirtymän voisi korvata seuraavasti.

1) Pyörätie linjataan kulkemaan suoraan. Se korotetaan, niin että pyörätie ja jalankulku kulkevat samassa tasossa. Tämä luo luonnollisen hidastetöyssyn autolle. Nyt autolle näkyvä kolmio oikeasti tuntuu väistämisvelvollisuudelta.

Ongelma: Suojatien yli ajava auto estää jalankulun ja pyöräilyn. No, niin käytännössä käy sivusiirtymissäkin. Ei muutosta.

2) Säilytetään sivusiirtymä, mutta laitetaan pyörätie kulkemaan suoraan ainakin viisi metriä ennen suojatietä ja sen jatketta. Näin pyöräilijä voi keskittyä liikenteeseen, eikä hänen tarvitse mutkitella risteyksen vaarallisimmassa kohdassa.

Ongelma:  Asuntokadulle näkyvä auto ei välttämättä huomaa pyöräilijää. Pyöräilijä edelleen joutuu tekemään ylimääräisiä mutkia, mutta tien ylitys on turvallisempaa. Edelleen hitaasti risteystä lähestyvät autot tukkivat suojatien, varsinkin jos niitä sattuu kaksi peräkkäin.

Ratkaisuilla 1) ja 2) on ongelmansa. Ensimmäinen rohkaisee pyöräilijää ajamaan nopeasti ja helposti. Toinen sen sijaan vie paljon tonttimaata, ei sovi lähelle keskustaa ja voi tehdä pyörän vaikeasti havaittavaksi. Jos kääntyy asuntokadulle, niin 2) tapauksessa pyöräilijä ajaa tovin kauempana ajorataa ja jää helposti autoilijalta huomaamatta.

Miksi kavahdan sivusiirtymiä? Sivusiirtymän aiheuttaa vaaraa, pyöräilijälle. Kun pyöräilijä lähestyy suojatietä, hänen pitäisi pystyä katsomaan risteystä lähestyviä autoja sekä etuviistosta, että suoraan selkänsä takaa. Tämän lisäksi pyöräilijä tietenkin kääntää kulkusuuntaansa 45 astetta sivulle, päästäkseen suoraan ajoradan jatkeen yli. Onko liikaa haastetta lapsille ja kortittomille?

Suosittelen vaihtoehtoa 1). Risteyksen rakenteen pitää tukea suunnitteluajatusta.

Kankaan kaavaluonnokseen pääsee vaikuttamaan

Nyt kannattaa kommentoida. Se on kivaa. Jos intoa riittää puhumiseen, niin kannattaa lähteä Kankaan osayleiskaavaluonnoksen yleisötilaisuuteen

keskiviikkona 28.11.2012 klo 18-20
pääkirjaston Minnansaliin, Vapaudenkatu 39–41

Ennen yleisötilaisuutta, kannattaa tutustua netissä näkyvään kaavaan. Sivun oikeassa laidasta löytyy Kankaan osayleiskaava. Siitä kannattaa lähteä liikkeelle. Jollet pääse paikan päälle, kuten minä, niin laita kommentti nettiin.

Laitoin puolen tusinaa kommenttia. Ihmettelin luoteessa olevan siksak-tien merkitystä ja halusin tilalle paremman kulkuyhteyden. Toivoin alueelle perinpohjaisesti pohdittuja kulkureittejä ja viivoituksia reiteille. Esimerkiksi keskusta 2,0 km. Ehdotin myös yhtenäistä värimaailmaa jokaiselle asuntokehälle. Sellainen toisi yhtenäisyyttä alueelle. Taisinpa sanoa jotain vielä kankaan ohi ajavan pyörätien ja vilkkaan autotien risteyksestä.

Kategoria(t): katusuunnitelmat, pyöräilyn edistäminen, vaikuttaminen | Avainsanat: , , | Kommentoi

Kokemuksiani katupyöräilykoulutuksesta ja kaavakoulusta

Katuajokoulutus

Ajoin JYPSin katuajokoulutuksessa tiistaina 6.11. Teemu Tenhusen ja Esa Rantakankaan välissä. Aluksi epäilin koulutuksen antia, mutta pian ymmärsin koulutuksen todellakin auttavan kaupungissa pyöräilevää kulkijaa.

Ajon aikana pysähdyttiin pohdiskelemaan monipuolisesti pyöräilijän kohtaamia ongelmia. Huomasin pian vetäjät erittäin osaaviksi. Neuvot kiteytettiin erittäin konkreettisesti: Pyörä on ajoneuvo. Kuvittele ajavasi moottoripyörää. Varo pysäköityjen autojen ovia. Pysy keskellä autokaistaa, ettei auto ahdista sinua ojaan.

Pysähdyimme usein Jyväskylän hankalien risteysten lähelle. Pohdiskelimme miten risteys tulee ajaa ja ajoimme risteykset läpi, jos se oli mahdollista. Joskus risteyksen läpi pystyi ajamaan toisinaan ei. Katujen suunnittelija unohti ajatella pyöräilijää tasa-arvoisena kulkuneuvolla aivan liian useassa paikassa.

Rinnastus moottoripyörään toimii vaikeissa risteyksissä. Pakottaisiko liikennesuunnittelija ajajan nousemaan moottoripyöränsä selästä ja työntämään pyörän risteyksen yli? Ongelmia löytyi useita. Kulkureitit katkeavat, ajolinja risteää usein jalankulkijan kanssa ja risteysten läpi kääntyminen johtaa usein outoihin ajolinjoihin.

Pimeällä ajettu katuajokoulutus muistutti kirkkaasti pyörän valojen tärkeydestä. Kirkas etuvalo ja hyvät sivuheijastimet auttavat pyöräilijää. Autot osaavat väistää minua, jos he näkevät pyöräni.

Kaavakoulu

Kaavakoulu keräsi taas hyvän osanoton. Paikalle tuli kymmenen osallistujaa, joista neljä osallistui ensimmäistä kertaa. Kaavakoulussa on imua ja tähän voi jäädä koukkuun.

Esittelykierroksen jälkeen keskustelimme hieman pyöräilyvaikuttamisesta ja hyvistä väylistä. Aika pian keskustelu kääntyi Baanaan.

Teemu näytti meille seuraavana päivänä julkaistaavan kirjoituksensa Jyväskylän Baanasta. Hän ehdottaa, että Kankaan alueelta koilliseen tehdään kaupunkimme ensimmäinen pyöräilyn pikaväylä. Jyväskylän oma baana.

Ajatus on nerokas. Väylän rakentaminen ei maksa juuri mitään, koska se tulee käytöstä poistetun radan pohjalle. Kaupungin työntekijät ovat purkaneet parin viimeisen vuoden aikana radan ratapohjalta. Reitiltä löytyy jo useita siltoja ja se on tasainen. Mäetön.

Fantastinen teksti, suosittelen lukemaan!

Kävimme pikaisesti muuta aineistoa läpi. Teemu nosti pöydälle pyöräkaavoituksen perusteoksen. Kehuin Vaismaan ja tutkimusryhmän kirjoittamaa kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Sen voi lukea pdf-versiona edellisen linkin takaa, luku kerrallaan.

Teemu esitteli lyhyesti kampuksen pyörätelinesuunnitelman tilanteen. Suunnitelma on vielä avoin. Tosin viime hetkellä suunnitteluryhmä on tehnyt sivuaskeleen. Pyörille tarkoitetut hyvät telineet oltiin vaihdettu hankaliin telineisiin.

Lopuksi Esa esitteli pikaisesti Äijälänrannan messualueen perusteella tehtyä 3D-mallinnosta. Asentamalla selaimeen lisäosan, pääsee katsomaan korkealaatuisia kuvia messualueesta. Voi kurkata joko valmiiksi suunniteltuja reittejä eli ”valmiita elokuvia” tai lähteä seikkailemaan vapaasti suunnitellulle alueelle.

Messualueen ongelma on sama kuin yleensä. Pyöräily voisi olla nopeaa, helppoa ja turvallista, mutta se ei ole. Autotiet jyräävät kaikki muut kulkutavat. Alueen halki voisi kulkea pyöräilyväylä, josta pääsee helposti polkaisemaan työpaikan suuntaan. Näin ei kuitenkaan ole.

Alueen halki kulkevalle pyörätielle ei pääse helposti. Sen sijaan, että se kulkisi asuinalueen lävitse ja olisi lähellä, se sijaitsee alueen laidalla. Pyöräilyväylä väistää jopa autojen parkkipaikkoja. Tämä kertonee siitä, ettei pyöräilyä nähdä vielä liikennemuotona.

Kaavakoulu herätti ajatuksia, intoa ja kevyttä harmistusta Jyväskylän kaavoituksen tasoon. Onneksi Jyväskylässä on sentään tavoitteena vähentää hiilidioksidipäästöjä ja pyöräilyä pidetään yhtenä keinona tähän.

Esa ja Teemu kertoivat asenteiden muuttuneen pyöräilymyönteisemmiksi muutaman viimeisen vuoden aikana. He ovat ajaneet pyöräteitä Jyväskylään kymmenisen vuotta, joten heidän pitkällinen työnsä näyttää kantavan hedelmää. Mitä ilmeisimmin useat kaavoittajat ovat vain tietämättömiä.

Me, aktiiviset kaupunkilaiset, voimme lisätä kaavoittajien tietoa.

Kategoria(t): katusuunnitelmat, pyöräilyn edistäminen, vaikuttaminen | Avainsanat: , , , | 2 kommenttia

JYPSin katuajokoulutus ja kaavakoulu 6.11.

Tiistaina jatkuu tai joidenkin osalta alkaa JYPSin kaavakoulu.

Kaavakoulut ovat aivan kaikille pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneille suunnattuja tutustumis-, keskustelu-, koulutus- ja vaikuttamistilaisuuksia. Kaavakouluissa käydään läpi ajankohtaisia pyöräilyyn liittyviä liikenne- ja kaavoitussuunnitelmia, keskustellaan pyöräilyolosuhteista sekä pyritään löytämään parhaat ja tehokkaimmat keinot pyöräilyn edistämiseksi.

Olen itse käynyt aikaisemmissa tapaamisissa ja kaavakoulut tuntuvat hyvältä tavalta saada ja jakaa tietoa kaupungin katujen kaavoituksesta.

Käytännössä vaikuttaminen tietenkin tapahtuu kaavoitusta tekevien ihmisten kanssa keskustelemalla. Jos pääsee kommentoimaan jo luonnosvaiheessa kaavaa, se on mahtavaa. Vaikuttamisen mahdollisuus nousee omalle tasolleen, kun näkee luonnoksen.

Toisinaan kaavaa voi kommentoida vasta viimeisen suunnitelman kohdalla eli kirjoittamalla muistutuksen. Muistutusten mukaan kadun kaavoihin ei tehdä radikaaleja muutoksia, vaan jotain pientä. Kuitenkin ”jotain pientä” voi olla mullistava muutos. Pyöräilijälle on suuri merkitys reunakivillä, pyörätien sijainnilla ja liikennemerkeillä. Tosin saimme kesällä suuria muutoksia aikaan muistutuksen avulla.

JYPS ry:n muistutuksen sisällöstä voidaan poimia suoraan kohtia, jotka on mahdollista toteuttaa viimeistään kadunrakennustöiden yhteydessä: Näkemäraivaukset, liikennemerkkien uudelleen asemoinnit sekä kadunylityspaikkojen reunakivikynnykset on mahdollista korvata esim. asfalttiviisteellä. Tonttien pääsytiet sekä alueen muut kevyen liikenteen poikittaiset yhteydet esim. Pehtorintien poikki alueen aukiolle toteutuvat lopullisesti palvelutalokokonaisuuden toteutumisen yhteydessä sekä osin Pehtorintien päädyssä sijaitsevan Esbjerkin aukion saneeraukseen sisältyen toteuttaen asemakaavassa esitettyjä kevyen liikenteen ratkaisuja.

Katusuunnitelmaa muutetaan liikenteen ohjauksen osalta siten, että pyöräily osoitetaan Tilustien osalta ajoradalle, Pehtorintien osalla pyöräily on muutoinkin sallittua ajoradalla pihakatuosuudella. Muutoksella mahdollistetaan sujuvampi pyöräilyliikenne alueen aukion ja Laajavuorentien välillä ja erilliset jalkakäytävät jäävät hitaamman jalankulkuliikenteen käyttöön. Muutosta puoltaa myös sekin, että Tilustien loppuosalla ei ole mahdollista toteuttaa erillistä kevyen liikenteen väylää käytettävissä olevan tilan niukkuuden vuoksi, jonka johdosta kevyen liikenteen on käytettävä tässä kohdassa ajorataa aukion suuntaan.

Pehtorintien varren palvelutalokorttelin sekä kadun päädyssä sijaitsevan Esbjerkin aukion rakentumisen yhteydessä toteutuvat myös asemakaavan mukaiset alueen poikittaiset kevyen liikenteen reitit, jotka täydentävät Tilustien ja Pehtorintien välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä korvaten mm. nykyiset teräsportaat.

Tervetuloa mukaan tekemään Jyväskylästä pyöräily-ystävällisempää kaupunkia!

Kategoria(t): pyöräilyn edistäminen | Avainsanat: , | Kommentoi

Kiitos äänestäjilleni

Lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni. Sain lopulta 23 kuntalaisen kannatuksen. Olen positiivisesti yllättynyt kannatuksen määrästä!

Jatkan kaavoitukseen ja muihin kunnan asioihin vaikuttamista täältä marginaalista. Jokainen kuntalainen voi vaikuttaa kunnan asioiden kehittämiseen, kuntalaisaloitteilla, yrittämällä vaikuttaa valittujen puolueiden kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä päättäjiin. Lautakuntien jäsenet kuuntelevat mielellään palautetta meiltä kuntalaisilta.

Kunnasta tulee kuntalaisten toiveiden näköinen, jos kuiskaa toiveensa päättäjien korviin.

Loppukevennyksenä kertyneet ääneni äänestyspaikoittain Ylen sivuilta.

Aluenro Alue Ääniä
032 Haapaniemi 0
012 Halssila 1
002 Harju 0
006 Hippos 2
013 Huhtasuo 0
021 Janakka 0
033 Jokela 0
022 Jyskä 0
015 Kangaslampi 1
017 Keljonkangas 0
016 Keltinmäki 3
001 Kirkkopuisto 0
039 Korpilahden kirkonkylä 0
019 Kortepohja 2
007 Kukkumäki 1
009 Kuokkala 2
010 Kuokkalanpelto 0
018 Kypärämäki 1
029 Liinalampi 0
014 Lohikoski 0
005 Nisula 3
034 Ollila 0
023 Palokka 0
003 Puistotori 0
024 Puuppola 0
008 Ristikivi 3
026 Ritopohja 1
038 Saakoski 0
031 Savonmäki 0
020 Säynätsalo 1
030 Tammirinne 1
004 Taulumäki 0
025 Tikkakoski 0
036 Tikkala 0
011 Tuohimutka 0
027 Vaajakoski 0
028 Vesanka 1
037 Vespuoli 0
035 Väinölä 0

Kategoria(t): ehdokaspromoilu, vaikuttaminen | Avainsanat: , , | Kommentoi

Nähtävillä maakunnan kaavoja

Huomasin edellisellä viikolla nähtäville tulevia kaavoja. Ensimmäinen tulee Matinmäkeen. Matinmäki sijaitsee n. 10 kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Selasin asemapiirrustuken läpi ja se näytti hyvältä. En kommentoinut sitä sen kummemmin.

Toinen nähtäville tullut kaava oli Tunnelinmäkeen, Tikkakoskelle. Otin puhelimen käteen varmistaakseni asfalttiviisteiden tilanteen.

Matinmäki I

En käyttänyt kovinkaan paljon aikaa kaavan ruotimiseen, koska en ole käynyt paikan päällä. Risteyksiin on suunniteltu korotettuja suojateita, liikennemerkit on piirretty kaavaan esimerkillisesti ja alueelle tulee 30 km/h aluerajoitus. Kolmekymppiä on niin pieni nopeus, että kesäisin voi hyvinkin suharoida autojen seassa. Tästä syystä pienemmille kaduille ei myöskään ole piirretty jalkakäytäviä ja pyöräteitä.

Matinmäen kaava löytyy kaupugin sivuilta: Matimäki I kaava-alueen kadut.

Tunnelinmäki III

Tunnelinmäki III kaava-alue sijaitsee Tikkakosken taajaman länsiosassa Tunnelinmäki I ja II asuinalueiden eteläpuolella. Myös tämäkin alue sijaitsee kaukana kulkureiteistäni, enkä ehdi käydä paikan päällä katsomassa maantieteellisiä haasteita.

Pyöräilijän kannalta alue näyttää hyvältä. Alueen halki kulkee kevyen liikenteen väylä, jota pitkin voi ajaa alueen halki, autoista suuremmin murehtimatta.

Soitin kaavasta Ilpo Irvalle ja keskustelimme kevyen liikenteen väylästä. Halusin vielä varmistaa, että suojateiden kohdalla ajoradan reunaan tehdään asfalttiviisteet, reunakiven sijaan.

Opin uusia asioita puhelimessa. Selosteessa mainittu avo-ojin tehtävä pintakuivatus tarkoittaa sitä että autotie kulkee samassa tasossa kevyenliikenteenväylän kanssa. Näin ollen mitään reunakiviä ei tule. Asemapiirrustuksesta tätä ei tosiaan näe, mutta jos olisin päässyt paikalle katsomaan Tunnelinmäki I ja II -alueita, olisin huomannut tämän.

Juttelimme pitkän ajan päivitetyn asemapiirrustuksen tai katusuunnitelman saamisesta kaupungin sivuille. Kuntalaisia helpottaisi, jos saisimme nähtäväksi korjatun suunnitelman. Nykyisellään pitää katsoa nähtävillä olevaa suunnitelmaa ja sen jälkeen suunnata kaupungin rakennelautakunnan sivuille. Lautakunnan sivuilta päätöksistä pitää lukea millaisia muistutuksia ja vastineitä suunnitelmalle on tehty. Kirjallisen selityksen mukaan pitää sitten päässä miettiä miltä korjattu kaava näyttää.

Olimme yksimielisiä siitä, että ainakin suurten muutosten jälkeen suunnitelma pitäisi saada näkyviin. Minne, se jäi vielä hieman avoimeksi. Ehdotin nähtävillä -sivua. Sinne uusi pdf-tiedosto, jossa olisi korjattu suunnitelma.

Tunnelinmäen suunnitelmat löytyvät kaupungin sivuilta: Tunnelinmäki III kaava-alueen katujen Kraatarintie, Kreetantie, Kristonkuja, Nummisuutarintie, Sepeteuksenkuja, Tunnelinmäentie ja Vaatturintie katusuunnitelmat sekä Jukolantien katusuunnitelman muutos Jukolan korttelileikkipuiston kohdalla.

Yhteenvetona totean: hyviä suunnitelmia kaupungin puolelta. Olen tyytyväinen.

Kategoria(t): katusuunnitelmat, vaikuttaminen | Avainsanat: | 2 kommenttia