Kaavoituksen tapahtumia: Heinälampi III ja Kangas

Heinälammen kolmas osa

Heinälammen katusuunnitelma säväytti heti, kuin pöydän kulma kyynärpään hermoon. Pyöräilijän elämästä tehdään taas vaikeaa ja hidasta.

Suunnitelman pahin ongelma lienee sisäinen ristiriita. Autolle on laitettu kolmio ennen kevyen liikenteen väylää. Periaatteessa auton pitäisi väistää. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Pyörä ja jalankulkija joutuvat mutkittelemaan ja hidastamaan ennen ajorataa. Auto ajelee kinginä väistämisvelvollisuutensa ohi omalle ryhmittymisalueelleen. Auton ratista nähtynä liikennejärjestely rohkaisee hurauttamaan risteyksen laitaan. Vain yksi kolmio tuottaa pientä soraääntä tunnelmaan. Onneksi Jyväskylässä jalankulkijat opetetaan väistämään pyhää peltilehmää. ”Oikea” marssijärjestys lienee kunnossa?

Pyöräily on kivaa, koska se on helppoa, nopeaa ja turvallista. Autolla liikutaan, koska se on helppoa, nopeaa ja turvallista. Jos jompi kumpi näistä kulkumuodoista tehdään vaikeaksi ja hitaaksi – sitä ei käytetä. Pyöräilijälle laitetaan tiukat sivusiirtymät risteysalueille. Outojen risteysmutkien aikana pyöräilijä joutuu lähes pysäyttämään matkantekonsa, riippumatta siitä onko ketään muuta risteysalueella.

Juttelimme Esan kanssa lauantaina vaihtoehdoista sivusiirtymille. Sivusiirtymän voisi korvata seuraavasti.

1) Pyörätie linjataan kulkemaan suoraan. Se korotetaan, niin että pyörätie ja jalankulku kulkevat samassa tasossa. Tämä luo luonnollisen hidastetöyssyn autolle. Nyt autolle näkyvä kolmio oikeasti tuntuu väistämisvelvollisuudelta.

Ongelma: Suojatien yli ajava auto estää jalankulun ja pyöräilyn. No, niin käytännössä käy sivusiirtymissäkin. Ei muutosta.

2) Säilytetään sivusiirtymä, mutta laitetaan pyörätie kulkemaan suoraan ainakin viisi metriä ennen suojatietä ja sen jatketta. Näin pyöräilijä voi keskittyä liikenteeseen, eikä hänen tarvitse mutkitella risteyksen vaarallisimmassa kohdassa.

Ongelma:  Asuntokadulle näkyvä auto ei välttämättä huomaa pyöräilijää. Pyöräilijä edelleen joutuu tekemään ylimääräisiä mutkia, mutta tien ylitys on turvallisempaa. Edelleen hitaasti risteystä lähestyvät autot tukkivat suojatien, varsinkin jos niitä sattuu kaksi peräkkäin.

Ratkaisuilla 1) ja 2) on ongelmansa. Ensimmäinen rohkaisee pyöräilijää ajamaan nopeasti ja helposti. Toinen sen sijaan vie paljon tonttimaata, ei sovi lähelle keskustaa ja voi tehdä pyörän vaikeasti havaittavaksi. Jos kääntyy asuntokadulle, niin 2) tapauksessa pyöräilijä ajaa tovin kauempana ajorataa ja jää helposti autoilijalta huomaamatta.

Miksi kavahdan sivusiirtymiä? Sivusiirtymän aiheuttaa vaaraa, pyöräilijälle. Kun pyöräilijä lähestyy suojatietä, hänen pitäisi pystyä katsomaan risteystä lähestyviä autoja sekä etuviistosta, että suoraan selkänsä takaa. Tämän lisäksi pyöräilijä tietenkin kääntää kulkusuuntaansa 45 astetta sivulle, päästäkseen suoraan ajoradan jatkeen yli. Onko liikaa haastetta lapsille ja kortittomille?

Suosittelen vaihtoehtoa 1). Risteyksen rakenteen pitää tukea suunnitteluajatusta.

Kankaan kaavaluonnokseen pääsee vaikuttamaan

Nyt kannattaa kommentoida. Se on kivaa. Jos intoa riittää puhumiseen, niin kannattaa lähteä Kankaan osayleiskaavaluonnoksen yleisötilaisuuteen

keskiviikkona 28.11.2012 klo 18-20
pääkirjaston Minnansaliin, Vapaudenkatu 39–41

Ennen yleisötilaisuutta, kannattaa tutustua netissä näkyvään kaavaan. Sivun oikeassa laidasta löytyy Kankaan osayleiskaava. Siitä kannattaa lähteä liikkeelle. Jollet pääse paikan päälle, kuten minä, niin laita kommentti nettiin.

Laitoin puolen tusinaa kommenttia. Ihmettelin luoteessa olevan siksak-tien merkitystä ja halusin tilalle paremman kulkuyhteyden. Toivoin alueelle perinpohjaisesti pohdittuja kulkureittejä ja viivoituksia reiteille. Esimerkiksi keskusta 2,0 km. Ehdotin myös yhtenäistä värimaailmaa jokaiselle asuntokehälle. Sellainen toisi yhtenäisyyttä alueelle. Taisinpa sanoa jotain vielä kankaan ohi ajavan pyörätien ja vilkkaan autotien risteyksestä.

Mainokset
Kategoria(t): katusuunnitelmat, pyöräilyn edistäminen, vaikuttaminen | Avainsanat: , , | Kommentoi

Kokemuksiani katupyöräilykoulutuksesta ja kaavakoulusta

Katuajokoulutus

Ajoin JYPSin katuajokoulutuksessa tiistaina 6.11. Teemu Tenhusen ja Esa Rantakankaan välissä. Aluksi epäilin koulutuksen antia, mutta pian ymmärsin koulutuksen todellakin auttavan kaupungissa pyöräilevää kulkijaa.

Ajon aikana pysähdyttiin pohdiskelemaan monipuolisesti pyöräilijän kohtaamia ongelmia. Huomasin pian vetäjät erittäin osaaviksi. Neuvot kiteytettiin erittäin konkreettisesti: Pyörä on ajoneuvo. Kuvittele ajavasi moottoripyörää. Varo pysäköityjen autojen ovia. Pysy keskellä autokaistaa, ettei auto ahdista sinua ojaan.

Pysähdyimme usein Jyväskylän hankalien risteysten lähelle. Pohdiskelimme miten risteys tulee ajaa ja ajoimme risteykset läpi, jos se oli mahdollista. Joskus risteyksen läpi pystyi ajamaan toisinaan ei. Katujen suunnittelija unohti ajatella pyöräilijää tasa-arvoisena kulkuneuvolla aivan liian useassa paikassa.

Rinnastus moottoripyörään toimii vaikeissa risteyksissä. Pakottaisiko liikennesuunnittelija ajajan nousemaan moottoripyöränsä selästä ja työntämään pyörän risteyksen yli? Ongelmia löytyi useita. Kulkureitit katkeavat, ajolinja risteää usein jalankulkijan kanssa ja risteysten läpi kääntyminen johtaa usein outoihin ajolinjoihin.

Pimeällä ajettu katuajokoulutus muistutti kirkkaasti pyörän valojen tärkeydestä. Kirkas etuvalo ja hyvät sivuheijastimet auttavat pyöräilijää. Autot osaavat väistää minua, jos he näkevät pyöräni.

Kaavakoulu

Kaavakoulu keräsi taas hyvän osanoton. Paikalle tuli kymmenen osallistujaa, joista neljä osallistui ensimmäistä kertaa. Kaavakoulussa on imua ja tähän voi jäädä koukkuun.

Esittelykierroksen jälkeen keskustelimme hieman pyöräilyvaikuttamisesta ja hyvistä väylistä. Aika pian keskustelu kääntyi Baanaan.

Teemu näytti meille seuraavana päivänä julkaistaavan kirjoituksensa Jyväskylän Baanasta. Hän ehdottaa, että Kankaan alueelta koilliseen tehdään kaupunkimme ensimmäinen pyöräilyn pikaväylä. Jyväskylän oma baana.

Ajatus on nerokas. Väylän rakentaminen ei maksa juuri mitään, koska se tulee käytöstä poistetun radan pohjalle. Kaupungin työntekijät ovat purkaneet parin viimeisen vuoden aikana radan ratapohjalta. Reitiltä löytyy jo useita siltoja ja se on tasainen. Mäetön.

Fantastinen teksti, suosittelen lukemaan!

Kävimme pikaisesti muuta aineistoa läpi. Teemu nosti pöydälle pyöräkaavoituksen perusteoksen. Kehuin Vaismaan ja tutkimusryhmän kirjoittamaa kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Sen voi lukea pdf-versiona edellisen linkin takaa, luku kerrallaan.

Teemu esitteli lyhyesti kampuksen pyörätelinesuunnitelman tilanteen. Suunnitelma on vielä avoin. Tosin viime hetkellä suunnitteluryhmä on tehnyt sivuaskeleen. Pyörille tarkoitetut hyvät telineet oltiin vaihdettu hankaliin telineisiin.

Lopuksi Esa esitteli pikaisesti Äijälänrannan messualueen perusteella tehtyä 3D-mallinnosta. Asentamalla selaimeen lisäosan, pääsee katsomaan korkealaatuisia kuvia messualueesta. Voi kurkata joko valmiiksi suunniteltuja reittejä eli ”valmiita elokuvia” tai lähteä seikkailemaan vapaasti suunnitellulle alueelle.

Messualueen ongelma on sama kuin yleensä. Pyöräily voisi olla nopeaa, helppoa ja turvallista, mutta se ei ole. Autotiet jyräävät kaikki muut kulkutavat. Alueen halki voisi kulkea pyöräilyväylä, josta pääsee helposti polkaisemaan työpaikan suuntaan. Näin ei kuitenkaan ole.

Alueen halki kulkevalle pyörätielle ei pääse helposti. Sen sijaan, että se kulkisi asuinalueen lävitse ja olisi lähellä, se sijaitsee alueen laidalla. Pyöräilyväylä väistää jopa autojen parkkipaikkoja. Tämä kertonee siitä, ettei pyöräilyä nähdä vielä liikennemuotona.

Kaavakoulu herätti ajatuksia, intoa ja kevyttä harmistusta Jyväskylän kaavoituksen tasoon. Onneksi Jyväskylässä on sentään tavoitteena vähentää hiilidioksidipäästöjä ja pyöräilyä pidetään yhtenä keinona tähän.

Esa ja Teemu kertoivat asenteiden muuttuneen pyöräilymyönteisemmiksi muutaman viimeisen vuoden aikana. He ovat ajaneet pyöräteitä Jyväskylään kymmenisen vuotta, joten heidän pitkällinen työnsä näyttää kantavan hedelmää. Mitä ilmeisimmin useat kaavoittajat ovat vain tietämättömiä.

Me, aktiiviset kaupunkilaiset, voimme lisätä kaavoittajien tietoa.

Kategoria(t): katusuunnitelmat, pyöräilyn edistäminen, vaikuttaminen | Avainsanat: , , , | 2 kommenttia

JYPSin katuajokoulutus ja kaavakoulu 6.11.

Tiistaina jatkuu tai joidenkin osalta alkaa JYPSin kaavakoulu.

Kaavakoulut ovat aivan kaikille pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneille suunnattuja tutustumis-, keskustelu-, koulutus- ja vaikuttamistilaisuuksia. Kaavakouluissa käydään läpi ajankohtaisia pyöräilyyn liittyviä liikenne- ja kaavoitussuunnitelmia, keskustellaan pyöräilyolosuhteista sekä pyritään löytämään parhaat ja tehokkaimmat keinot pyöräilyn edistämiseksi.

Olen itse käynyt aikaisemmissa tapaamisissa ja kaavakoulut tuntuvat hyvältä tavalta saada ja jakaa tietoa kaupungin katujen kaavoituksesta.

Käytännössä vaikuttaminen tietenkin tapahtuu kaavoitusta tekevien ihmisten kanssa keskustelemalla. Jos pääsee kommentoimaan jo luonnosvaiheessa kaavaa, se on mahtavaa. Vaikuttamisen mahdollisuus nousee omalle tasolleen, kun näkee luonnoksen.

Toisinaan kaavaa voi kommentoida vasta viimeisen suunnitelman kohdalla eli kirjoittamalla muistutuksen. Muistutusten mukaan kadun kaavoihin ei tehdä radikaaleja muutoksia, vaan jotain pientä. Kuitenkin ”jotain pientä” voi olla mullistava muutos. Pyöräilijälle on suuri merkitys reunakivillä, pyörätien sijainnilla ja liikennemerkeillä. Tosin saimme kesällä suuria muutoksia aikaan muistutuksen avulla.

JYPS ry:n muistutuksen sisällöstä voidaan poimia suoraan kohtia, jotka on mahdollista toteuttaa viimeistään kadunrakennustöiden yhteydessä: Näkemäraivaukset, liikennemerkkien uudelleen asemoinnit sekä kadunylityspaikkojen reunakivikynnykset on mahdollista korvata esim. asfalttiviisteellä. Tonttien pääsytiet sekä alueen muut kevyen liikenteen poikittaiset yhteydet esim. Pehtorintien poikki alueen aukiolle toteutuvat lopullisesti palvelutalokokonaisuuden toteutumisen yhteydessä sekä osin Pehtorintien päädyssä sijaitsevan Esbjerkin aukion saneeraukseen sisältyen toteuttaen asemakaavassa esitettyjä kevyen liikenteen ratkaisuja.

Katusuunnitelmaa muutetaan liikenteen ohjauksen osalta siten, että pyöräily osoitetaan Tilustien osalta ajoradalle, Pehtorintien osalla pyöräily on muutoinkin sallittua ajoradalla pihakatuosuudella. Muutoksella mahdollistetaan sujuvampi pyöräilyliikenne alueen aukion ja Laajavuorentien välillä ja erilliset jalkakäytävät jäävät hitaamman jalankulkuliikenteen käyttöön. Muutosta puoltaa myös sekin, että Tilustien loppuosalla ei ole mahdollista toteuttaa erillistä kevyen liikenteen väylää käytettävissä olevan tilan niukkuuden vuoksi, jonka johdosta kevyen liikenteen on käytettävä tässä kohdassa ajorataa aukion suuntaan.

Pehtorintien varren palvelutalokorttelin sekä kadun päädyssä sijaitsevan Esbjerkin aukion rakentumisen yhteydessä toteutuvat myös asemakaavan mukaiset alueen poikittaiset kevyen liikenteen reitit, jotka täydentävät Tilustien ja Pehtorintien välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä korvaten mm. nykyiset teräsportaat.

Tervetuloa mukaan tekemään Jyväskylästä pyöräily-ystävällisempää kaupunkia!

Kategoria(t): pyöräilyn edistäminen | Avainsanat: , | Kommentoi

Kiitos äänestäjilleni

Lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni. Sain lopulta 23 kuntalaisen kannatuksen. Olen positiivisesti yllättynyt kannatuksen määrästä!

Jatkan kaavoitukseen ja muihin kunnan asioihin vaikuttamista täältä marginaalista. Jokainen kuntalainen voi vaikuttaa kunnan asioiden kehittämiseen, kuntalaisaloitteilla, yrittämällä vaikuttaa valittujen puolueiden kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä päättäjiin. Lautakuntien jäsenet kuuntelevat mielellään palautetta meiltä kuntalaisilta.

Kunnasta tulee kuntalaisten toiveiden näköinen, jos kuiskaa toiveensa päättäjien korviin.

Loppukevennyksenä kertyneet ääneni äänestyspaikoittain Ylen sivuilta.

Aluenro Alue Ääniä
032 Haapaniemi 0
012 Halssila 1
002 Harju 0
006 Hippos 2
013 Huhtasuo 0
021 Janakka 0
033 Jokela 0
022 Jyskä 0
015 Kangaslampi 1
017 Keljonkangas 0
016 Keltinmäki 3
001 Kirkkopuisto 0
039 Korpilahden kirkonkylä 0
019 Kortepohja 2
007 Kukkumäki 1
009 Kuokkala 2
010 Kuokkalanpelto 0
018 Kypärämäki 1
029 Liinalampi 0
014 Lohikoski 0
005 Nisula 3
034 Ollila 0
023 Palokka 0
003 Puistotori 0
024 Puuppola 0
008 Ristikivi 3
026 Ritopohja 1
038 Saakoski 0
031 Savonmäki 0
020 Säynätsalo 1
030 Tammirinne 1
004 Taulumäki 0
025 Tikkakoski 0
036 Tikkala 0
011 Tuohimutka 0
027 Vaajakoski 0
028 Vesanka 1
037 Vespuoli 0
035 Väinölä 0

Kategoria(t): ehdokaspromoilu, vaikuttaminen | Avainsanat: , , | Kommentoi

Nähtävillä maakunnan kaavoja

Huomasin edellisellä viikolla nähtäville tulevia kaavoja. Ensimmäinen tulee Matinmäkeen. Matinmäki sijaitsee n. 10 kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Selasin asemapiirrustuken läpi ja se näytti hyvältä. En kommentoinut sitä sen kummemmin.

Toinen nähtäville tullut kaava oli Tunnelinmäkeen, Tikkakoskelle. Otin puhelimen käteen varmistaakseni asfalttiviisteiden tilanteen.

Matinmäki I

En käyttänyt kovinkaan paljon aikaa kaavan ruotimiseen, koska en ole käynyt paikan päällä. Risteyksiin on suunniteltu korotettuja suojateita, liikennemerkit on piirretty kaavaan esimerkillisesti ja alueelle tulee 30 km/h aluerajoitus. Kolmekymppiä on niin pieni nopeus, että kesäisin voi hyvinkin suharoida autojen seassa. Tästä syystä pienemmille kaduille ei myöskään ole piirretty jalkakäytäviä ja pyöräteitä.

Matinmäen kaava löytyy kaupugin sivuilta: Matimäki I kaava-alueen kadut.

Tunnelinmäki III

Tunnelinmäki III kaava-alue sijaitsee Tikkakosken taajaman länsiosassa Tunnelinmäki I ja II asuinalueiden eteläpuolella. Myös tämäkin alue sijaitsee kaukana kulkureiteistäni, enkä ehdi käydä paikan päällä katsomassa maantieteellisiä haasteita.

Pyöräilijän kannalta alue näyttää hyvältä. Alueen halki kulkee kevyen liikenteen väylä, jota pitkin voi ajaa alueen halki, autoista suuremmin murehtimatta.

Soitin kaavasta Ilpo Irvalle ja keskustelimme kevyen liikenteen väylästä. Halusin vielä varmistaa, että suojateiden kohdalla ajoradan reunaan tehdään asfalttiviisteet, reunakiven sijaan.

Opin uusia asioita puhelimessa. Selosteessa mainittu avo-ojin tehtävä pintakuivatus tarkoittaa sitä että autotie kulkee samassa tasossa kevyenliikenteenväylän kanssa. Näin ollen mitään reunakiviä ei tule. Asemapiirrustuksesta tätä ei tosiaan näe, mutta jos olisin päässyt paikalle katsomaan Tunnelinmäki I ja II -alueita, olisin huomannut tämän.

Juttelimme pitkän ajan päivitetyn asemapiirrustuksen tai katusuunnitelman saamisesta kaupungin sivuille. Kuntalaisia helpottaisi, jos saisimme nähtäväksi korjatun suunnitelman. Nykyisellään pitää katsoa nähtävillä olevaa suunnitelmaa ja sen jälkeen suunnata kaupungin rakennelautakunnan sivuille. Lautakunnan sivuilta päätöksistä pitää lukea millaisia muistutuksia ja vastineitä suunnitelmalle on tehty. Kirjallisen selityksen mukaan pitää sitten päässä miettiä miltä korjattu kaava näyttää.

Olimme yksimielisiä siitä, että ainakin suurten muutosten jälkeen suunnitelma pitäisi saada näkyviin. Minne, se jäi vielä hieman avoimeksi. Ehdotin nähtävillä -sivua. Sinne uusi pdf-tiedosto, jossa olisi korjattu suunnitelma.

Tunnelinmäen suunnitelmat löytyvät kaupungin sivuilta: Tunnelinmäki III kaava-alueen katujen Kraatarintie, Kreetantie, Kristonkuja, Nummisuutarintie, Sepeteuksenkuja, Tunnelinmäentie ja Vaatturintie katusuunnitelmat sekä Jukolantien katusuunnitelman muutos Jukolan korttelileikkipuiston kohdalla.

Yhteenvetona totean: hyviä suunnitelmia kaupungin puolelta. Olen tyytyväinen.

Kategoria(t): katusuunnitelmat, vaikuttaminen | Avainsanat: | 2 kommenttia

Vaalikonevastauksia: Muut

Viikonloppuna tuli käytyä läpi muutamia vaalikoneita: MTV3, Keskisuomalainen ja eläinpoliittinen vaalikone.

YLE:n vaalikone kattaa parhaan kysymyspatterin. MTV3 ja KSML tuntuvat lainaavan 3/4 kysymyksistä suoraan Yleltä. Ylen etu näihin muihin on mahdollisuus perustella vastaustaan jokaiseen kysymykseen erikseen. MTV3 ja KSML käyttävät samaa vaalikonepohjaa, jossa perustelut annetaan kysymysryhmittäin.

Keskisuomalaisen koneen ehdoton etu löytyy paikallisista kysymyksistä. Se sisältää oikeasti muutamia kysymyksiä, jotka erottavat Keski-Suomen ehdokkaita toisistaan. Esimerkiksi musiikkitalo.

Musiikkitalo kirvoittaa kielenkannat, mutta kaupungin budjetissa sille ei ole varattu euroakaan. Kannattaa nostaa eurot esiin esimerkiksi kulttuuri, ym. -lautakunnan päättäjien kanssa keskustellessa. Kannatan musiikkitaloa, jos sitä ei tarvitse kokonaan laittaa kaupungin taskuista. Kannatusyhdistykset voisivat aktivoitua tässä asiassa.

Itseäni kiinnostaa enemmän kaavoitus ja pyöräily. Niistä voitte lukea lisää edellisestä blogista tai käykää katsomassa vaalikonevastauksiani.

Kategoria(t): ehdokaspromoilu | Avainsanat: , | Kommentoi

Vaalikonevastauksia: YLE

Vastasin vaalikoneeseen parhaan tietämykseni mukaan. Mikäli joskus tulevaisuudessa ympäröivät tilanteet muuttuvat ja kuulen tarpeeksi vakuuttavia perusteluja, mieleni muuttuu. Kuten kaikilla ajattelevilla ihmisillä.

Jyväskylän terveyspalveluja on keskitettävä nykyistä enemmän kaupungin keskustaan.

Jokseenkin eri mieltä.
Terveyspalveluiden pitää olla asukkaisen lähellä. Tehokas terveydenhuolto ei tarkoita suuria yksiköitä asutuskeskuksissa. Muuramen terveydenhuoltopalvelut huomattiin erittäin kustannustehokkaiksi, vaikka ne sijaitsivat kaupungin keskustan ulkopuolella.

Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

Jokseenkin eri mieltä.
Kunnille pitää antaa mahdollisuus päättää vanhusten hoidosta. Jossain kunnassa voi toimia parhaiten kotihoitajien lisääminen ja toisessa laitoshoitaminen. Ehdoton velvoite sitoo liikaa kunnan päätöksentekoa.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Täysin eri mieltä.
Tutkimusten mukaan yksityistäminen ei alenna kustannuksia tai paranna potilashoidon tasoa. Parhaimmillaan yksityistäminen tuottaa samat palvelut samaan hintaan, yleensä kuitenkin yksityinen puoli nostaa hintojaan tasaiseen tahtiin. Yksityistäminen myös vie mahdollisuuden vaikuttaa terveyspalveluiden tasoon.

Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

En lähtisi korottamaan terveyskeskusmaksuja, jos voisin siihen vaikuttaa. Terveyskeskusmaksun suuruus päätetään kuitenkin eduskunnassa, eikä siihen voi kunnallisvaaliehdokas vaikuttaa.

Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.

Terveyskeskuksiin ja kouluihin.
Jyväskylässä terveyskeskuksissa joutuu jonottamaan aivan liian pitkään, päästäkseen hoitoon. Resurssit eivät riitä sisääntuleviin potilasmääriin nähden. Sen lisäksi ennalta ehkäisevää hoitoa pitäisi parantaa syrjäytymisen välttämiseksi.

Toinen sijoituskohde, minne jakaisin rahaa on koulut. Kaupungin ulkopuolella sijaitsee paljon pienempiä kouluja, joiden säilyttäminen tarkoittaa lyhyempiä koulumatkoja oppilaille. Olen valmis sijoittamaan tähän.

Lähikirjastojen määrä täytyy säilyttää vähintään nykytasolla Jyväskylässä.

Täysin samaa mieltä.
Kirjasto on yksi Suomen tasa-arvoisimmista palveluista. Sitä käyttävät kaikki lapsesta vaariin ja työttömästä toimitusjohtajaan.

Lähikirjaston avulla lapselle avautuu uusia maailmoja nähtäväksi, luettavaksi ja pohdittavaksi.

Kaupungin täytyy panostaa enemmän rahaa pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Jokseenkin samaa mieltä.
Pitkäaikaistyöttömien työllistämistuet jaetaan valtion budjetista. Kunnan tasolla voidaan helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Kaupunki voi mm. vuokrata tiloja edullisemmin pk-yrityksille ja osoittaa kaavoituksessa heidän toiminnalleen edullisia paikkoja.

Jyväskylän täytyy lisätä pakolaiskiintiönsä määrää (Nykyinen kiintiö on 50 pakolaista vuodessa).

Täysin eri mieltä.
Jyväskylän auttaa pakolaiset nopeammin yhteiskunnan jäseniksi. Kaikkien ammattitaitoisten ihmisten panosta tarvitaan erilaisissa töissä ja yrityksissä. On silkkaa tuhlausta saada insinööri pakolaisena Suomeen ja ohjata hänet työttömyyskortistoon.

Jyväskylän onneksi pakolaiset itse perustavat yrityksiä, jotka menestyvät. Hatunnosto heille.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

Täysin samaa mieltä.
Jyväskylään saadut pakolaiset ovat voimavara. He myös työllistävät itsensä hyvin.

Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

Täysin samaa mieltä.
Maksimissaan 15 päivään kuukaudessa tai jatkuvasti puolipäiväiseksi. Lapsen pitää voida viettää aikaa vanhempansa kanssa ja sen lisäksi osa-aikatyötä tekevien lapsille löytyy paremmin tilaa päiväkodeista.

Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

Jokseenkin samaa mieltä.
Nuorille löytyy niukasti vapaa-ajan aktiviteettaja, jos he eivät ole valmiita kuluttamaan suuria määriä rahaa tekemiseensä. Pitäisi lisätä myös työelämään johtavia polkuja. Yritysten yhteys nuoriin on usein liian heikko.

Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

Täysin samaa mieltä.
Kansalaispalkka pitäisi ottaa käyttöön. Käytännössä joka tapauksessa kansalaiset saavat elatustukea joltain luukulta.

Jos olisi kansalaispalkka, tuet eivät koskaan katoaisi vaikka tekisi vähän töitä lisätienistin saamiseksi. Nykyisin näin voi käydä.

Konserttisalin rakentamisesta on tehtävä myönteinen päätös tulevalla valtuustokaudella

Jokseenkin samaa mieltä.
Puollan konserttisalin rakentamista, jos rahat löytyvät jostain. Valtion tuet, yhdistysten keräämät varat ja muu rahoitus on hyvä pohja, jolla projektin saisi liikkeelle.

Jyväskylän on kaavoitettava nykyistä enemmän asuin- ja teollisuusalueita kaupungin reuna-alueille kuten Korpilahden ja Tikkakosken suunnalle.

Täysin eri mieltä.
Tiivis kaupunkirakenne puistoalueineen tekee parhaan kaupungin. Harvaan asutussa kaupungissa bussireiteille löytyy vain vähän kulkijoita ja liikkeisiin löytää harvempia asiakkaita. Tiiviissä kaupungissa pääsee nopeammin perille, eikä liikkumiseen tarvita aina omaa autoa.

Jyväskylän ulkopuolelle pitää kaavoittaa. Kaavoittaminen pitää kuitenkin keskittää tiiviin asumisen ja palvelujen säilymisen takia.

Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Ei. Ellei keksitä astioita, joihin ei voi vahingossa laittaa jätteitä väärin.

Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

Täysin eri mieltä.
Määrä on hyvä, mutta ovatko lutakon montun kaltaiset kohteet parhaita paikkoja budjetin sijoittamiselle?

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Täysin eri mieltä.
Lähiluonto on yksi Jyväskylässä asumisen eduista. Sen jyrääminen tuo haittoja enemmän kuin hyötyjä.

Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

Täysin samaa mieltä.
Vielä on varaa nostaa kiinteistöveroa. Mielummin sitä kuin kunnallisveroprosenttia.

Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

Täysin samaa mieltä.
Paikallinen päättäminen kohdentaisi rahat oikein. Lähidemokratia voittaa keskitetyn päättämisen.

Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

Täysin eri mieltä.
Ongelma löytyy kaupungin rakenteesta. Harvaan kaavoitetuilta alueilta ei löydy matkustajia busseihin. Nykyinen 7 % kulkutapaosuus ei nouse radikaalisti, vaikka liput olisivat ilmaisia.

Lisähuomio: Laukatunta päätti pitää opiskelija-alennukset.

Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

Täysin samaa mieltä.
Työmatkapyöräily säästää valtiolle miljoonia ja kunnille tuhansia. Yksisuuntaiset pyörätiet lisäävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Autoilijoiden ei tarvitse arvailla mistä pyöräilijät suhahtavat. Jalankulkijat pääsevät kulkemaan rauhassa ja pyöräily muuttuu helpoimmaksi kulkutavaksi. Eikä se edes maksa mitään – autoteihin verrattuna.

Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

Päihtyneiden katkaisuasema mahtuu hyvin naapuriin ja moni muu paikka. Ongelmanuorten hoitopaikka kannattaa sijoittaa etäälle kaupungista, ettei nuorelle tule houkutusta karata ja hän voi keskittyä pohtimaan itsensä parantamista, naapurikorttelin jengin sijaan.

Kuntaliitos Muuramen kanssa on toteutettava keinolla millä hyvänsä.

Täysin eri mieltä.
Muuramelaiset rakastavat kuntaansa ja kunta tekee voittoa. Ottakaamme opiksi heidän onnelastaan, sen kaappaamisen sijaan.

Palvelusetelitarjontaa on lisättävä kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Jokseenkin eri mieltä.
Nykyinen taso on hyvä.

Lukiokoulutus on palautettava koulutuskuntayhtymältä takaisin kaupungin hallinnon alle.

Juuri näin. Ulkoistamalla päätöksenteon kuntayhtymälle, valtuutetuille ei juurikaan jää sananvaltaan Jyväskylän koulutukseen liittyviin asihoin. Itsenäinen toimija voi tehdä ajaa yhtymäänsä haluamaansa suuntaan päättäjistä riippumatta.

Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

Pienissä kunnissa kyllä. Jyväskylän kaupunki on liittynyt jo niin useasti eri kuntiin, ettei täällä äänestystä tarvita. Jos kuntalaisilla on eriävä mielipide sen voi ilmaista valtuutettujen, mielipidekirjoitusten ja yhdistysten avulla.

Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Ei pidä laskea. Jos haluaa vaikuttaa kunnallisasioissa, se onnistuu vaikka 12-vuotiaana.

Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

Yrittäjien Jyväskylä nostaa kaupunkimme jaloilleen. Valitettavasti sen lisäksi joudumme karsimaan palveluita. Jos saamme työllisyyttä kasvatettua huomattavasti, riittää veroeuroja palveluihin. Tähdätään tähän.

Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

Täysin eri mieltä.
Tasa-arvon nimessä ei.

Hyvätuloiset maksavat jo enemmän kunnan kassaan kuin vähätuloiset, eikä tällä saa sen enmpää äänioikeuksia kuin pienemmillä tuloilla.

Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Jokseenkin samaa mieltä.
Yksi ihminen ei ehdi keskittymään täysipainoisesti sekä lakien säätämiseen että kunnan asioiden ajamiseen. Käytännössä kansanedustajalle annetut äänet vain varmistavat hänen varasijallaan olevan henkilön läsnäolon valtuustossa. Poikkeustapauksiakin on.

Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

Aivan liian pitkä aika. Jos yritys menee taloudellista alamäkeä, eikä se voisi irtisanoa henkilöstöään viiteen vuoteen, niin yritys olisi pakotettu tekemään velkaa tai menemään konkurssiin. Kunta ei voi mennä konkurssiin.

Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

Hänen pitää vain olla tarkempi itsensä jääväämisessä. Kaikkien tietotaitoa tarvitaan kunnallisessa päätöksenteossa, vaikka jotkut päättäjät joutuvat istumaan kahdella pallilla.

Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?

Leikkaan vanhuksilta. Lapsissa on tulevaisuus. Ilman heitä, ei huomenna ole kuntaa.

Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

Valitsen: Historia on taloudellista hyötyä tärkeämpää, mutta…
Riippuu rakennuksesta. Lyseon tapauksessa kannatan kunnostamista, Mattilanniemen rakennusten tapauksessa en.

Nikolainkulman säästäminen oli aikanaan fantastinen päätös. Kauniita rakennuksia ei ole liikaa Jyväskylässä.

Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?

Mietin, voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
Uskon monipuolisen asukaspohjan tarjoavan parhaan ponnahdusalustan kasvulle ja innovaatioille.

Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
Pienissä rymissä voi vaikuttaa päätöksentekoon. Pienellä kokoonpanolla asiat etenevät. Tästä syystä päätöksenteko jaetaan lautakuntiin ja valtuustoa pienempiin yksiköihin.

Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?

Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
Ilman molemminpuoleista luottamusta, asiat eivät etene. Toki pitää ymmärtää ihmisten taustat. Maanviljelijä tietää, että parasta maan käyttöä on maan viljeleminen. Yrittäjä tietää, että parasta maan käyttöä on perustaa sille yritys ja työpaikkoja. Lapsiperheet tietävät urheilukentän luovan parhaat edellytykset lasten tulevaisuudelle.

Kategoria(t): ehdokaspromoilu | Avainsanat: , | Kommentoi